4. vaihe

Jossu-kypärä ja korkki-kädet ovat valmiit. Seuraava vaihe on yhdistää ne. Tähän vaiheeseen hankin vanhan metallista väännetyn henkarin sekä kaksi pilliä McDonald'sista. Kierrätysteema senkun jatkuu. Kierrätystaiteilijoita löytyy Suomesta jo lukuisia, joista mainitakseni muun muassa Henry Walta (http://www.henrydesign.fi/), joka muotoilee romusta valaisimia, kalusteita sekä muita sisustuselementtejä, sekä 14-hengen ryhmä muotoilijoita nimeltään Anteeksi (http://www.anteeksi.org/). Kierrätystaide ottaa käsitykseni mukaan kantaa siihen, ettei vanha ja kätetty ole useinkaan enää turhaa ja roskaa. Yhtä voimakkaasti otti kantaa muutama viikko sitten vierailemani Kiasman näyttely nimeltä Cream. Cream esittelee nuorten brittitaiteilijoiden perustaman Young British Artist (YBA)-ryhmän teoksia. YBA-ryhmän päähahmo Damien Hirst muiden YBA-ryhmäläisten ja heidän teoksiensa kanssa, nousi 1990-luvulla päivän polttavaksi puheenaiheiksi, teoksista tuli tunnettuja ympäri maailman taidemarkkinoiden ja ryhmä sai nykytaiteen jopa uutisotsikoihin. Teoksista mieleeni jäivät päällimäisimpänä Sarah Lucasin taiteilema puutarhatonttu nimeltään "Willy", joka oli päällystetty kokonaisilla tupakoilla sekä Damien Hirstin "Lullaby Spring", johon on käytetty 6136 erilaista erikseen valmistettua lääkepilleriä. Näistä kahdesta teoksesta, joista toiseen liittyy päihde ja toiseen pillerit, syvemmin ajateltuna heijastuu kuolema. Toiselta kannalta myös materian kulutus. Tupakasta päällystetty tonttu tuo minulle mieleen Lady Gagan käyttämät tupakka-lasit, jotka saattavat olla yksi mieleni syöväreihin jäänyt inspiraation lähde.

Kuva Lady Gagan musiikkivideosta "Telephone". Kuva: http://sunglassesonstage.com

Muotoilen henkarin suoraksi pötköksi ja sahaan sen kahteen yhtäpitkään osaan. Mallaan, mihin kohtiin sangat tulee ja puhkaisen styroksiin reijät joista metallitikut sujautan. Jotta sangat eivät jäisi karuiksi metallikepeiksi, siistin ulkoasun Mäkkärin pilleillä, jotka ovat yksi turhimmista tavaroista. Liimaan kädet kiinni pilleihin, joka ei olekaan täysin helppo nakki. Peilin edessä ravatessani tipautan vahingossa toisen käsistä, ja joudun liimaamaan sen sormia uudestaan. Loppuenlopuksi saan kädet kiinni sankoihin. Kun asetan kypärän mallinuken päälle, huomaan että teos kaipaa viimeistelyn. Liimaan vielä lopuiksi, Johanna Tukaiaisen tulevien häiden kunniaksi, kypärän takaata pitsisen, ja tietenkin huolimattomasti leikatun harson.